Vaelsimme reilun 80 km mittaisen Kuivin kierroksen Kevolla heinäkuussa 2023. Maisemallisesti reitti on hieno ja maasto vaihtelee avoimesta tunturiylängöstä matalaa koivikkoa kasvaviin metsäisiin notkoihin. Polku, jolta luonnonpuiston alueella ei saa poiketa, on pääosin helpohkoa kulkea, mutta sisältää jonkin verran erittäin jyrkkiä nousuja ja laskuja. Tyypillisimmillään reitti kulkee aukealla tunturinrinteellä, jolta aukeaa näkymä vehreisiin laaksoihin. Kuivan kesän johdosta hyttysistä ei ollut juuri lainkaan riesaa, huomattavasti vähemmän häiritseviä kärpäsiä sen sijaan tuntui olevan poikkeuksellisen paljon. Myös säät suosivat meitä, sillä lämpötila pysytteli noin 20 asteen tuntumassa, mikä oli huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto kuin edeltävän viikon lähes 30 asteen helle tai seuranneiden päivien alle 10 asteen lämpötilat.
1. päivä: Sulaoja - Geavvogeašláttu 14 km
Junassa vietetyn yön ja Kemijärveltä Utsjoelle taitetun ajomatkan sekä Inarissa nautitun lounaan jälkeen pääsimme aloittamaan vaelluksen Sulaojan parkkipaikalta noin kello neljän aikaan iltapäivällä. Avauspäivän etappi oli pääosin helppokulkuinen, joskin alkumatka sisälsi jonkun verran lyhyitä mutta jyrkkiä nousuja ja laskuja. Ensimmäisenä päivänä rinkka myös tunnetusti painaa eniten ja kuumana paahtava aurinko teki matkasta entistä hikisemmän. Noin puolet matkasta Ruktajärven leiripaikalle kulkee Luomusjärvien ja Nuorttajärven välisen kannaksen harjanteella, josta aukeaa tunturikoivujen välistä hienot näkymät molempiin suuntiin. Koska ehdimme Ruktajärvelle suhteellisen aikaisin, jatkoimme vielä hieman suunniteltua pidemmälle yöpymään. Ensimmäisenä päivänä polun varrella näkyi pääasiassa keltavästäräkkejä, urpiaisia ja järripeippoja. Lisäksi pohjoisen hyvä myyrävuosi näkyi maastossa ja varvikossa vilisi pikkujyrsijöitä tuon tuosta. Myöhemmin matkan aikana näimme myös erityisen paljon petolintuja, joiden pesintöjen sujumista rajaton myyrätarjonta vaikutti edesauttavan. Illalla leiripaikalta löytyi reissun ensimmäinen nuori sinirinta sekä ensimmäinen piekana, jota ampuhaukka kiusasi ilmassa.
2. päivä: Geavvogeašláttu - Fiellu 14 km
Vaelluksen toinen päivä sisälsi matkan upeimmat maisemat huippukohteinaan Kevon kanjoni ja Fiellun vesiputous. Aamupäivällä noustiin tunturipaljakalle, josta reitti kulki auringon paahteessa tunturin rinnettä myöten lounaspaikalle. Ympärillä pyrähteli niittykirvisiä ja urpiaisia ja matkantekoa säesti lukuisien piekanojen kiljunta. Tunturipuron reunakivikoilta löytyi myös reissun ensimmäinen (ja ainoaksi jäänyt) sepelrastas. Heti Suohpášájalla nautitun lounaan jälkeen eteen aukeni Kevon kanjoni ja sen myötä reissun häikäisevimmät maisemat. Jyrkät kalliopahdat putosivat alhaalla virtaavaan Kevojokeen muodostaen upean ja jylhän kanjonilaakson, jota ihaillessa ja valokuvatessa kului muutama hetki. Iltapäiväetappi oli myös profiililtaan selvästi vaelluksen raskain ja sisälsi muutamia jyrkkiä korkeusvaihteluita polun kulkiessa tunturin rinnettä halkovien puronotkojen poikki. Kaikista jyrkimpiin kohtiin rakennetut portaat helpottivat onneksi matkantekoa hieman. Päivä päättyi komealle Fiellun vesiputoukselle, jossa Fiellujoki putoaa lähes 30 metrin matkan Kevon kanjoniin. Kävimme lämpimän päivän päätteeksi myös uimassa putouksen alla ja totesimme veden olevan yllättävän lämmintä.
3. päivä: Fiellun putous - Kuivi 13 + 8 km
Aamu alkoi jyrkällä nousulla ylös kanjonilaaksosta, minkä jälkeen polku lähti kiertämään Bođosroadjá-tunturin rinnettä. Avoimella tunturinrinteellä kasvoi harvojen kitukasvuisten koivujen lisäksi yksittäisiä haapoja, mäntyjä ja pihlajia, mikä toi oman erikoisen lisämausteensa maisemaan.
Aamupäivän etappi sisälsi muutaman lyhyen, mutta jyrkän laskun ja nousun purojen muovaamien notkojen poikki, mutta muuten reitin vaikeakulkuisin osuus alkoi jo olla takanapäin. Linturintamalla päivän käynnisti tuulihaukka, joka menetti saaliinsa muuttohaukalle. Tunturin laella vastaan tuli riekkopoikue sekä kaksi tunturikihua, joita näkyikin tästä eteenpäin joka puolella. Myös muutama jo lentokykyinen poikanenkin nähtiin. Äänimaisemaa hallitsi niin ikään hyvin runsaslukuisten kapustarintojen piippailu varvikossa. Ennen Kuivin leiriytymispaikkaa suopöllö saalisti ja varoitteli kosteikon päällä. Pystytimme teltan Kuivin leiripaikalle, josta nousimme myöhään nautitun lounaan jälkeen vielä alueen korkeimman tunturin, 4 km päässä sijainneen Kuivin huipulle 640 metrin korkeuteen. Huipulta aukeni karu ja avara näkymä joka suuntaan kivisille tunturin huipuille.
4. päivä: Kuivi - Ruktajärvi 23 km
Aamu jouduttiin aloittamaan vesisateessa, joka onneksi taukosi käveltyämme noin tunnin, minkä jälkeen tuli vain kevyitä kuuroja. Tasaisella ja aukealla tunturiylängöllä kulkenut reitti oli selvästi aiempia päiviä helppokulkuisempaa, ja jalkoihin katsomisen sijaan kulkiessa saattoi ihailla lukuisia kihuja ja kapustarintoja sekä muutamia lapinsirkkuja. Kosteammista kohdista löytyi myös kahlaajia, kuten pikkukuoveja, liroja ja tyllejä. Ehdimme alkuperäiseen määränpäähämme Njávgoaiville jo iltapäiväksi joten jatkoimme vielä reilun 6 km etapin Ruktajärvelle, jotta vaellus ehdittäisiin seuraavana päivänä päättää riittävän aikaisin. Ennen Ruktajärven leiripaikkaa saimme iloksemme nähdä tunturikoivikossa koloonsa pujahtaneen tunturisopulin.
5. päivä: Ruktajärvi - Sulaoja 12 km
Viimeisenä yönä satoi kaatamalla ja teltan eteistilaan pääsi vettä. Kriittisimmät tavarat säilyivät onneksi kuivina, eikä vaatteiden kastumisesta ollut enää viimeisenä päivänä suurta haittaa. Aamupalan jälkeen edessä oli paluu Sulaojan parkkipaikalle tuttua reittiä pitkin. Matkalla nähtiin yllättäen muutama kuukkeli ja kuljettiin Suomen suurimman lähteen ohi. Vaellus oli kaikin puolin onnistunut ja Kuivin kierros on epäilemättä maisemiltaan yksi Suomen hienoimmista ja monipuolisimmista vaellusreiteistä!
PS. Meillä oli jälleen onni myötä ja pääsimme muutaman vuoden takaisen Haltin reissun tapaan kohtaamaan yhden Lapin sykähdyttävimmistä lintulajeista, Suomessa äärimmäisen uhanalaisen tunturihaukan, tällä kertaa peräti kaksin kappalein! Tarkka paikka jääköön lajin arkaluontoisuuden johdosta jälleen salaisuudeksi.
Comments