Jokakeväinen reissu Ahvenanmaalle Symbioosi ry:n järjestämään Ahvenanmaan linturalliin jäi tänä vuonna tekemättä koronavirustoimenpiteiden suljettua lähestulkoon koko Suomen. Vuoden odotetuimman tapahtuman peruuntuminen oli kova pettymys, mutta tilalle saatiin onneksi vanhojen Ahvis-aktiivien organisoima Koronaralli, joka järjestettiin vastuullisesti ja viranomaisohjeita noudattaen osallistujien omilla kotiseuduilla pääosin Helsingissä, mutta myös muualla Suomessa ja ympäri Eurooppaa. Koronarallin säännöt mukailivat normaaleja rallisääntöjä, mutta tällä kertaa joukkueen jäsenten tuli kiertää kävellen tai polkupyörällä oman lähialueensa lintupaikkoja muusta joukkueesta erillään. Lintutornit ja -lavat oli kielletty ja vahva suositus oli välttää yleisesti suositut havainnointialueet kokonaan ja tutustua vähemmän tuttuihin lintualueisiin. Täysiä pinnoja saisi vain sellaisista lajeista, jotka yli puolet joukkueesta ovat tahoillaan havaineet, lopuista laskettaisiin kymmenesosapisteen bonuksia.
Vaikka tarkoitus ja vahva suositus oli rallata yksin, päätimme kolmihenkisen joukkueemme kanssa kiertää lähiseudun lintupaikkoja yhdessä, koska minä ja Jenna asumme joka tapauksessa saman katon alla ja Markus aivan naapurissamme, ja olemme joka tapauksessa jossain määrin tekemisissä toistemme kanssa. Koska tästä olisi huomattavaa etua koko joukkueen havaitsemien lajien keräämisessä, päätimme pitäytyä sivussa virallisesta tulosluettelosta ja osallistua kisaan varjojoukkueena. Muuten noudatimme kuitenkin rallin sääntöjä sekä ohjeistuksia ja päätimme välttää suositut ja itsellemme tutut Viikin peltojen, Purolahden sekä Lammassaaren lintualueet. Näiden sijaan rallasimme Vanhankaupunginlahden itäpuolella Herttoniemessä, pihapiirissämme Latokartanossa, sekä Ala-Malmilla ja Kivikon suunnalla.
Kilpailu pyörähti käyntiin jo perjantai-iltana 4. päivä huhtikuuta, mutta koska itselläni oli töitä koko illan ajan, puoliintui tehokas ralliaikamme 12 tuntiin. Perjantai-iltana ehdin tosin etätoimiston ikkunasta kirjata jo havainnot variksesta, talitiaisesta, sinisorsasta, kala- ja naurulokista sekä kesykyyhkystä. Varsinaisesti ralli käynnistyi osaltamme lauantaiaamuna noin kello viideltä, kun herätyksen jälkeen pakkasimme optiikan mukaan ja suuntasimme kävellen kohti Vanhankaupunginlahden itäpuolta ja Herttoniemen metsiä. Kävelymatka Viikinojanpuiston pohjoisreunalta Fastholman tuntumaan kesti noin tunnin ja matkalla ehdimme kuunnella muun muassa mustarastaiden sekä peukaloisten konserttia. Fastholman vieressä pesineen lehtopöllön poikaset eivät olleet enää näkyvillä pesäpuun ympäristössä, mutta rallimme sai tästä huolimatta vauhdikkaan alun, kun Markuksen jäljittämä rummutuksen perusteella löytynyt tikka paljastui yllättäen valkoselkätikaksi! Ehdimme siis kuitata valkoselkäpinnan ennen ainuttakaan käpytikkahavaintoa, jollaisen toki saimme vain hetkeä myöhemmin.
Aamun kunnolla valjettua siirryimme Saunalahden kallioille tarkkailemaan vesilintuja, joita oli Vanhankaupunginlahdelle saapunut jo mukavasti. Saunalahdella polski nokikanoja, silkkiuikkuja, telkkiä, sinisorsia, merihanhia ja muutama kyhmyjoutsen, ja kauempaa Vanhankaupunginlahdelta listaa täydensivät muun muassa merimetso, iso- ja tukkakoskelo, uivelo, haapana ja tukkasotka. Kivinokan puiden latvoista saimme lisäksi poimittua lajilistalle tärkeitä metsälajeja, kuten kuusitiaisen ja närhen. Retkiaamupalan nauttimisen ja muutaman tunnin kiikaroinnin jälkeen viileä aamu pakotti meidät liikkeelle ja lähdimme siirtymään takaisin kohti Latokartanoa. Juuri lähtöä tehdessämme lahdelle saapui vielä täydellisellä ajoituksella aikainen harmaasorsapariskunta hienoksi jatkoksi lajilistallemme. Hyvä tuuri jatkui kävellessämme lahden pohjoisreunaa kohti Fastholman metsiköitä luhtakanan rääkäistyä viehättävän huutonsa muutamaan kertaan kaislikosta vain parin metrin päästä meistä. Yritimme kovasti tähyillä kaislikon pohjakerrosta, mutta vähemmän yllättäen mestaripiilottelijan löytäminen osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi. Vaan havainto se on äänihavaintokin!
Fastholmassa täydensimme komeaa tikkasarjaamme Jennan löytämällä pikkutikkanaaraalla, jonka lisäksi meitä ilahdutti vuoden ensimmäinen punakylkirastas. Seuraava etappimme oli Majavakallio, jonka huipulta kuntoportaiden yläpäästä oli komeat maisemat laajalle alueelle Vanhankaupunginlahden ylle, mikä tarjosi hyvät mahdollisuudet niin alueen yli muuttavien lintujen kuin paikallisten vesilajienkin tarkkailuun. Täältä piti kerätä päivän viimeiset vesilintuhavainnot, sillä siirtyessämme pohjoisemmaksi ei mahdollisuutta lajilistan kerryttämiseen tältä osin käytännössä enää olisi. Metsähanhen, laulujoutsenen ja tavin myötä listamme alkoikin olla jo vesilintujen suhteen ajankohtaan nähden melko kattava. Majavakalliolla saimme ihailla myös suoraan yläpuolellamme kaarrellutta kanahaukkaa ja merikotkaa sekä korkealla muuttanutta yksinäistä kurkea.
Puolenpäivän jälkeen oli aika suunnata takaisin kohti Latokartanoa ja suorittaa rallin päättävä kierros Longinojan ja Malmin lentokentän kautta Kivikon frisbeegolfradan kukkulalle staijaamaan muuttoa Pohjois-Helsingin yllä. Herttoniemen ja Latokartanon metsistä löytyivät odotetusti niin hippiäinen kuin puukiipijäkin ja Viikintien kohdalla huomasimme pellon yli lentävän varpushaukan. Pihapiiristämme Latokartanonpuistosta oli tarkoitus hakea helpot kiuru, pikkuvarpunen, varpunen ja kesykyyhky, eikä mikään näistä ”varmoista” lajeista tuottanutkaan ongelmia. Kiurujen lisäksi niittykirvinenkin oli jo aloittelemassa säettään Patteripellonraitin peltopalstojen luona, mutta laulu katkesi kuitenkin alkuunsa ja kirvispinna jäi ottamatta. Sen sijaan saimme mielenkiintoisen sivuhavainnon puiston keskellä paistatelleesta metsäkauriiden ryhmästä, joka ei säikkynyt ohikulkijoita edes keskellä kirkasta päivää. Tässä vaiheessa ehdimme jopa pitää lyhyen juomatauon kotonamme ennen viimeistä Koillis-Helsingin kierrosta.
Täynnä uutta energiaa nostimme kaukoputket harteille ja lähdimme uudestaan liikkeelle. Loppukirimme jäi kuitenkin valitettavasti hieman vaisuksi, eikä painavaa optiikkaa olisi tarvinnut viimeisille kilometreille mukaan lainkaan, sillä ainoat iltapäivän aikana havaitsemamme uudet lajit näimme paljain silmin. Longinojan varrelta ei lisälajeja löytynyt, peltojen yllä lenteli lähinnä kiuruja ja lisäksi korkealla Sepänmäen takana kaarteli kurkiaura. Malmin lentokentältäkään uusia lajihavaintoja ei tullut, mutta kiertäessämme alueen eteläpuolta lensi ylitsemme ensin kolme korppia ja hetkeä myöhemmin törmäsimme yllättäen aluetta kiertävän polun varrella pusikossa piileskelleeseen fasaanikukkoon!
Fasaani jäi myös koronarallin viimeiseksi pinnaksemme. Kivikon mäellä meitä odotti hienon petolintumuuton sijaan järkyttävä tuuli ja jäätävän kylmä lumikuuro, eikä kotimatkan varreltakaan enää lisälajeja löytynyt. Lopputuloksemme oli näin ollen 62 lajia, jota voi ajankohtaan nähden pitää melko hyvänä suorituksena. Peruslajisto tuli melko kattavasti katettua ja mukaan mahtui myös muutama iloisempi yllätys. Kävelymatkaa kertyi 12 tunnin aikana noin 30 kilometriä, mikä tuntui etenkin raskaampaa optiikkaa kantaneilla iltapäivästä jo jaloissa ja hartioissa. Osallistuimme varjoilustatuksestamme huolimatta myös rallin jälkeiseen virtuaalipurkuun, jossa kävi ilmi, että hienoja havaintoja oli jälleen kerran tehty rallijoukkueiden toimesta, poikkeustilanteesta huolimatta. Rallissa havaittiin yhteensä 160 lintulajia ja voittajajoukkue keräsi häikäisevät 64,4 pinnaa, mikä on äärimmäisen kova suoritus kolmessa eri paikassa retkeilleeltä joukkueelta. Kiitosta kerännyt Koronaralli oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja kekseliäs tapahtuma sekä henkireikä eristystoimenpiteiden mullistamaan kevääseen. Ensi vuonna rallataan toivottavasti taas Ahvenanmaalla, mutta sitä ennen harvemmin vierailtuihin lintupaikkoihin ja omiin lähiseutuihin tutustuminen leikkimielisen kilpailun muodossa olivat enemmän kuin tervetullut lisämauste huhtikuuhun!
Alla lista havaitsemistamme lajeista (62 kpl)
fasaani
haapana
harakka
harmaahaikara
harmaalokki
harmaasorsa
hippiäinen
isokoskelo
kalalokki
kalliokyyhky
kanadanhanhi
kanahaukka
käpytikka
keltasirkku
kiuru
korppi
kottarainen
kurki
kuusitiainen
kyhmyjoutsen
laulujoutsen
luhtakana
merihanhi
meriharakka
merikotka
merilokki
merimetso
metsähanhi
mustarastas
naakka
närhi
naurulokki
nokikana
pajusirkku
peippo
peukaloinen
pikkukäpylintu
pikkutikka
pikkuvarpunen
punakylkirastas
punatulkku
puukiipijä
räkättirastas
sepelkyyhky
silkkiuikku
sinisorsa
sinitiainen
talitiainen
tavi
telkkä
tikli
töyhtöhyyppä
tukkakoskelo
tukkasotka
uivelo
valkoposkihanhi
valkoselkätikka
varis
varpunen
varpushaukka
viherpeippo
vihervarpunen
Comments