Talvi ehti kuin ehtikin tänä vuonna saapua ennen joulua ja Helsingissäkin on joulukuusta asti saatu nauttia enemmän tai vähemmän valkoisesta maasta satunnaisista suojakeleistä huolimatta. Hienosta talvesta huolimatta erityisen kiinnostavia luontohavaintoja ei ole ehtinyt vielä näin tammikuun puoliväliin mennessä itselleni kertyä. Arabianrannassa vieraillut isolokki tuli pummattua joulukuun alussa. Kävin paikalla havaintopäivänä suoraan yliopistolta ja mahdollisesti näinkin linnun paljain silmin, mutta harmikseni paikalla ei ollut iltahämärässä muita lintuharrastajia, joilta olisi voinut lainata optiikkaa havainnon varmistamiseksi. Seuraavana päivänä, kun kävin paikalla asianmukaisesti varustautuneena, oli lintu jo vaihtanut maisemaa, joten pinna jäi tällä kertaa kirjaamatta. Myös Eiranrannan lintukuvaajille tutuissa douglaskuusissa tammikuun majaillut isokäpylintu jäi näillä näkymin tänä vuonna näkemättä, vaikka kävin jopa kahdesti lintua yrittämässä. Molemmilla kerroilla tunnin liian myöhään. Talven sykähdyttävimmät havainnot ovat toistaiseksi olleet Airistolla härkäsimpun kalastusreissun yhteydessä nähdyt maakotka ja harmaahylje (x2). Itse härkäsimput jäivät vähemmän yllättäen saamatta.
Talven kuvauskohteeksi on näin ollen valikoitunut enemmän eloton kuin elollinen luonto, ja mikäs siinä. Pakkastalvista on otettava ilo irti niin pitkään, kun niitä riittää, ja lumi sekä jää tarjoavat hienoja kuvausmahdollisuuksia ja tilaisuuden etsiä omaa luovuuttaan. Joulukuun ensi pakkasilla kannatti keskittyä virtaavan veden ja pakkasen muovaamaan jäähän. Lumen vuoro on koittanut vesistöjen jäädyttyä ja rantojen peityttyä hangen alle.
Comentarios